keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Mitä olen aupairina oppinut ja mitä olisin ehkä tehnyt toisin

Moiksan kaikki!

Nytkun mulla tässä kerrankin ei ole muutakaan ihmeellistä tekemistä, niin voisin tehdä tällaisen aupair -postauksen, mitä olen aupairina oppinut ja mitä olisin voinut tehdä toisin. Ahh ihanaa työpäivän jälkeen vaan köllötellä tässä sängyllä muumi -yökkärit päällä ite tehty kana-avokado -salaatti mahassa :) Päivän treenitkin tuli tehtyä, kun kävin circuitissa ja sellasella tunnilla kun tai chi(lähdin kesken kaiken, kärsin 1h mutta se riitti.. tylsin tunti ikinä !!!!!). Mutta joo asiaan.

Tässä pitkän pohdinnan jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että jos nyt uudestaan pitäisi hakea aupairiksi, niin tekisin ehdottomasti silleen, että menisin puoleksi vuodeksi yhteen perheeseen ja sitten puoleksi vuodeksi toiseen perheeseen ja mahdollisesti eri maahan. Mun mielestä vuosi yhdessä ja samassa perheessä ei välttämättä ole paras vaihtoehto, varsinkaan jos ei ole mitkään kummoiset välit hostperheeseen tai ei ole ns "osa perhettä". Tietenkin jos löytää ihan super ihanan perheen, jonka kanssa oikeasti tulee toimeen ja joka tuntuu kuin omalta perheeltä niin tietenkin se on silloin asia erikseen!
Jotenkin on kuitenkin mulle tullut sellainen olo, että olisi saanut enemmän välivuodesta irti jos olisin tullut vaikka tänne Lontooseen ekaksi kuudeksi kuukaudeksi ja sen jälkeen mennyt sitten toiseen perheeseen esim Espanjaan kuudeksi kuukaudeksi. Olisi nähnyt kaksi eri maata ja oppinyt kaksi eri kieltä saman vuoden aikana ja nähnyt 2 täysin eri kulttuuria!
En sitten tiedä kuinka helppoa tämän toteuttaminen käytännössä olisi, mutta jotenkin se tuntuisi nyt fiksummalta. Kuudessa kuukaudessa kuitenkin kerkee tottua perheeseen ja näkemään paikkoja, mutta ei kuitenkaan kyllästyisi niin nopeasti ja arki ei kävisi tylsäksi kuin että jos on samassa paikkaa vuoden.
En tietenkään tarkoita, että minulla olisi ollut kamalaa täällä, ehen toki! Olen saanut ihania ystäviä ja kokenut ihania hetkiä hostlasten kanssa täällä Lontoossa :)

Toinen juttu mitä olisin tehnyt toisin on se, että olisi pitänyt kirjoittaa jonkin näköinen työsopimus hostvanhempien kanssa kaikista töistä mitkä kuuluvat minulle ja mitkä eivät. Olen huomannut, että tässä lopun lähentyessä hostäiti on salakavalasti vähän lisännyt mun töitä - ekaksi tuli viikottaiset siivoukset mun kontille ja nyt yhtäkkiä mulla onkin babysittausta kerran viikossa, kun ennen sitä oli noin joka toinen viikko. En jaksa valittaa tästä hostäidille, koska ei mua nyt niiiiin kamalaa ole siivota kämppä kerran viikossa ja tehdä ylimääräisiä babysittauksia, mutta valehtelisin jos väittäisin ettei mua yhtään ärsytä. No mutta joo, edelleenkään en joudu ihan hirveästi töitä tehdä mun palkkaa nähden, joten en saisi valittaa :P

Siinä olikin ainoat jutut mitkä tässä on tullut mieleen, mitä tekisin toisin jos pystyisin kelata aikaa taaksepäin! Eiku hei joo vielä pieni juttu! Olisin sanonut itselleni, varsinkin silloin alku vaiheessa, että relaas vähän Inkku!! Voi että stressasin välillä aivan suunnattomasti niinkin pienestä jutuista kuin päivällisen valmistamisesta x) Ei tämä aupairius kuitenkaan niin vakavaa ole, ja välillä saa vähän mokailla :) Ja aupairiksi haluavat menkää sellaiseen perheeseen missä ei puhuta suomea!! Oppii kielen paljon paremmin ;)

Mitä aupairius on opettanut minulle. Hmm tätä mietin pitkään. Aupairius ei pelkästään ole opettanut minulle, minkälaista olisi kotiäidin arki (:D) tai miten tehdään ruokaa, vaan se on opettanut minulle paljon uusia asioita itsestäni ja oikeasti olen alkanut arvostaa arjen pieniä asioita Suomessa ihan uudella tavalla! Eniten kaipaankin sitä, kun voit vaan työ/tai koulupäivän jälkeen kotona heittäytyä kotisohvalle telkkarin eteen ja jauhaa niitä näitä siinä samalla äitin kanssa. Oikeasti noin pientä asiaa kaipaan aivan sairaasti! Täällä mä sulkeudun työpäivän jälkeen omaan huoneeseen ja meen koneelle ja oon omissa oloissani koko loppuillan. Jiihuu :D Tai sitten menen salille tai lenkille, jolloin myöskin oon ihan hiljaa. Tää on loppujen lopuksi aika yksinäistä työtä, jos et tapaa kavereita päivällä niin olet omissa oloissasi ja hiljaisuudessa joka arkipäivä kun lapset on koulussa klo 9-15 +  työpäivän jälkeen klo 19 -->.

Tietenkin on tämä työ tosi palkitsevaakin, kun näet miten lapset kehittyvät ja kasvavat koko ajan, voit kertoa omia kokemuksia ja opettaa lapsia ja itse asiassa tytöt ovat molemmat opettaneet minulle tosi monia juttuja!! Välillä musta tuntuu, että he tietävät enemmän asioista kun minä :D Ja onhan se ihanaa kuulla välillä niitä kommentteja, että "voisitko jäädä Lontooseen ikuisesti" tai "oot paras aupair mitä meillä on ollut", tulee erityinen olo ja sellainen tunne, että on tehnyt ainakin jotain oikein :) Lapsiahan varten aupairit ovat, eikä esim siivousta varten miten jotkun hostperheet tuppautuvat luulemaan...

Tähän vielä loppuun pakko sanoa, että ennen aupairiksi lähtöä olin ihan varma, että haluan muuttaa Suomesta pois jossain vaiheessa, mutta tämän vuoden jälkeen oon ihan eri mieltä. Kyllä se koti-Suomi on vaan paras paikka asua, siellä mulla kuitenkin on maailman paras perhe ja ihanimmat kaverit, joista en pystyisi tätä vuotta pidempään erossa varmaan olemaankaan. En sitten tiedä jos täällä olisi joku ihana brittimies, mutta ei niitäkään pahemmin ole näkynyt joten odotan innolla että pääsen takaisin Suomeen taas normaali arjen pariin.

Anteeksi nyt vähän tällainen tylsä infopläjäys -postaus, mutta jostain syystä google ei anna mun ladata yhtään kuvia tähän :| Noh eipä voi mittään, jos heräsi ajatuksia/kysymyksiä niin kommenttia saa laittaa ihan vapaasti!! :)

Iina xx

7 kommenttia:

  1. Mä niin allekirjoitan joitain juttuja! Varsinkin tuon, miten tässä vuoden aikana on alkanut arvostamaan Suomea ja siellä olevia ystäviä. Odotan jo sitä oikeaa arkea!
    Mulle hankalin juttu on varmaan ollut myös se, että illalla on "pakko" sulkeutua omaan huoneeseen tai lähteä ulos jos kaipaa rauhaa. Asuin neljä vuotta yksin ja totuin siihen, että voin tehdä millon vaan mitä haluan, esim syödä/katsoa tv:tä yms.. Täällä taas pitää syödä sillon kun illallinen on ja tv:tä en ole katsonut varmaan pariin kuukauteen, ellei siis satunnaisia lastenohjelmia lasketa. :D

    Ihan mahtava vuosi kuitenkin ollut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ihan samoja kokemuksia sulla siis!! Tavallaan se on merkki että et tee töitä enää ku sulkeudut tänne omaan luukkuun... ja joo mäkään en telsuu oo kattonu varmaa 6kuukautee ni oon ihan pihalla kaikesta x)
      Mutta kaikesta huolimatta kuten sanoit, niin on ollu ihan paras vuosi! En ole katunut hetkeäkään :)

      Poista
  2. Ite suunnittelen just syksylle au pairiksi lähtöä Lontooseen ellei opiskelupaikkaa tule. Moniin kysymyksiin oon jo saanut vastauksen siun blogin kautta ja kiitos siitä! Mikä nyt tässä tuli vielä mieleen et käytätkö sielä ihan suomen liittymää vai ootko hankkinu jonkun brittien liittymän tai prepaidin:p?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepäs onkin hyvä plääni! Suosittelen ehottomasti lähtemään tänne, ei siellä Suomessa mitään kuitenkaan ole ;) ja kiva kuulla että blogista ollut hyötyä :)
      En käytä suomi-liittymää ollenkaan, hankin heti britti liittymän täällä, tää on sellanen prepaid liittymä johon lataan 15 puntaa kuukaudessa ja saan tietyn verran tekstareita, puheminuutteja ja nettiä :)

      Poista
  3. Harmi ku löysin nyt vasta tämän sun blogin, harmi kun oot nyt lähdössä! :) oon ite tulossa Lontooseen kuukauden päästä, jee! Mut niin, jotta et liikaa mieti ja harmittele että oisit saanu enemmän irti useimmista mutta lyhyemmistä aupair-hommista, niin kerron että on siinäki huonot puolensa. :D Mää oon ollu lyhyempiä aikoja aupairina kolme kertaa aikasemmin, lyhyin pesti oli 2kk ja pisin 5kk, eri maissa jokainen. Mutta siis se oli kyllä rankkaaki, kun oli niin lyhyt aika. Varmaan jokainen ulkomaille muuttava tietää, kuinka vaikeaa se lähteminen on ja kuinka monenlaisia tunteita se pitää sisällään. Se lähteminen sieltä Suomesta ja lopulta myös se lähteminen takaisin kotiin. Ja kun tätä tapahtuu monesti lyhyen ajan sisään, niin on se rankkaa! :/ Ja monesti näissä lyhyemmissä hommissa tuntuu, että jää kaikki kesken. Just kun lapset on alkanu tottumaan suhun, just kun oot saanu ihania kavereita, just kun kaupunki alkaa tuntua omalta.. Niin onki aika lähteä. Olin viime kesän Hollannissa ja yritin ajatella, että lähen vaan viettämään kesän sinne, mutta kyllä sinnekki osa minusta jäi! :D Mutta varmasti eri ihmisillä on eri kokemuksia, ja voi olla että mulle nuo lyhyet pestit oli haastavampia! :) Nyt oonki tulossa sitte vuodeksi Lontooseen, jeee! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa, toi kuulostaa kyllä ihan järkeenkäyvältä.. Tosi kiva kuulla vähän toisesta näkökulmasta tuo asia, kun eihän se just välttämättä olekkaan niin helppoa olla "vain" se 6kk jossain maassa ja perheessä aupparina.
      Sähän ootkin sitten jo ihan aupair-konkari kun oot noin monta kertaa ollut ja vielä eri maissa :) Minnes päin Lontoossa olet nyt tulossa? Voin kertoa, että tulet rakastumaan tähän kaupunkiin!! :)

      Poista
    2. Niin, molemmissa puolensa varmasti! :) Hahah, joka kerran jälkeen oon itelleni ja muille vakuutellu et en lähe enää IKINÄ, mut tässä sitä taas ollaan.. :D Helpottaa kyllä tota hakuprosessia ku on kokemusta mutta eihän se työ sinänsä hääviä aina oo. :D Haha. Oon tulossa Pohjois-Lontooseen Harrowiin. :) Mää oon kyllä ikuinen brittilover, ihanaa päästä nyt tällä kertaa Lontooseen!

      Poista