torstai 6. syyskuuta 2012

angstiset terveiset sängynpohjalta

Heti kun syyskuu alkaa niin eiköhän meikäläinen tuu kipeeksi... Ai että tätä oloa. Pahin on tää kurkku!! Joka kerta ku nielasee ni tuntuu ku puukolla pistettäs kaulaan. Ei helkutin helkutti kyllä sitä aina arvostaa terveenä oloa sitten kun on kipeä ja kuumeessa.
Oon aikasemmin kirjotellu tänne vaan positiivisia asioita, niin pahoittelen jo etukäteen, että tällä hetkellä oon aika negatiivisuuden perikuva. En oo nukkunut kolmeen päivään kunnolla tän kurkun takia enkä kuitenkaan päivisin saa kunnolla levättyä, kun on kuitenkin pakko hoitaa työvelvollisuudet. Ärsyttävintä tässä au pairiudessa ehkä välillä onkin, että oot tavallaan koko aika töissä. Tai siis silleen, että et voi lähteä töiden jälkeen kotiin ja angstaa kotona ja tehä siellä mitä vaan, vaan oot koko aika tässä perheen lähistöllä. En kehtaa täällä näyttää kaikille millon mullon huono päivä ja että millon ei kiinnostais jutella noittenkaa, vaan joka päivä pitää olla pirtsakka ja iloinen. Saisin potkut varmaan alta aikayksikön jos tiuskisin täällä muille.

Paljon on sellasia ihmisiä, jotka näyttää tunteensa ja vointinsa hyvin selkeesti ulkopuolisille, mutta ite oon sellanen että vaikka sisällä kiehuu ja kaikki ärsyttää niin en näytä sitä muille (mikä on välillä aika huono piirre mussa). Tietenkin Suomessa ja ihan oikeessa kodissa asia on toisinlailla - jos mua ketuttaa niin sitten saatan tiuskia ja olla ärsyttävä. Äidillä on välillä kestämistä, kun saatan olla aika ääliö jos angstituttaa. Mutta tääällä ei vaan kuitenkaan kehtaa/voi näyttää oikeita tunteita.

Tänääkin aamulla, kun herätyskello herätti 7:30 olo oli mitä karmein. Olis tehny mieli vaan jäädä sängyn pohjalle makaamaan ja nukkumaan. No ei siinä auttanu muutaku nousta ylös, vetästä kamppeet niskaan ja kasiks mennä yläkertaan aloittamaan työt, eli auttamaan tyttöjä pukemaan. Siinäkun sitten menin ni hostäiti kysy perus "how are you" ni mä vastasin että en voi kauheen hyvin. Vastaukseks sain vaan vähän voivottelua, pari särkylääkettä ja muistutuksen että illalla on babysitting.. Välillä sitä toivois vähän enemmän empatiaa noilta hostvanhemmilta... Näinä hetkinä tulee ikävä omaa äitiä ja äipän lämmintä halia ja lohtua, jolle voit kertoa kuinka paska olo sulla oikeesti on.
Tytöt sitten välttämättä halus mitata mun kuumeen, joka oli 38.5 (aika korkea kuume mulle, kun normi lämpötila on 36). Siinäkin vaan siis mitattiin se, mutta asia jäi siihen. Hostisä sano vaan, että "no eihä toi kauheen korkee kuume vielä ole" antoi tytöille pusut ja lähti töihin. Joo okei, en oikee tiiä mitä muutakaan nää vanhemmat olis voinut tehä, mutta jotenki tuntu että ne ei oikee välittäny mun voinnista kauheesti. Jos olis normi töissä niin voisin vaan soittaa työpaikalle, että en tuu töihin koska oon kuumeessa, mutta aupairina et sitä oikeen voi tehdä, kun molemmilla vanhemmilla on paljon kiireitä töiden takia. Toivottavasti tajuutte mitä mä tässä kuumehöyryissä yritän sopertaa tänne..

No, mutta asiat ei onneks oo niin huonosti, miltä ne nyt ehkä vaikuttaa mun kirjotusten perusteella, koska saan levätä 9-15 täällä omassa huoneessa, kun tytöt on koulussa. Tai no levätä ja levätä, pakko mun tiskit oli laittaa, lakasta lattia ja laittaa pyykit koneeseen. En haluu, että tää talo on ku pommin jäljiltä, kun vanhemmat tulee kotiin. Nyt saan vielä ryytyä tässä muutaman tunnin onneksi, mutta 3.30pm pitää taas olla pirtsakkana ja hakea tytöt koulusta, tehä niille ruokaa, käyttää ne kylvyssä, laittaa yökkärit ja keksii jotai tekemistä ennen nukkumaan menoa näyttipä kuumemittari kuinka korkeita lukemia tahansa. Tietenkinhän sen babysittingin(vanhemmat ulkona syömässä hääpäivän kunniaks) piti osua just tälle illalle murr.. Mutta ahh onneks mulla on huomenna vapaapäivä ja saan nukkua vaikka kellon ympäri.
Anteeksi tästä angstin määrästä vaan jonkun kuumeen takia, mutta tää kirjottaminen oikeestaan on ainoa vaihtoehto mulle näyttää miltä oikeesti tuntuu. Aina ei sitä vaan jaksais olla iloinen ja hymyilevä au pair, varsinkin kun kurkku huutaa hoosiannaa ja kuumetta on melkeen 39 astetta. Aamen.


4 kommenttia:

  1. Jos kuume alkaa nousta jo yli kolmeysin, niin kyllähän se nyt niin on, että et sinä silloin ole missään muodossa työkykyinen.Sano hostseille että no can do - jotain rajaa. Koita levätä ja hoitaa itsesi kuntoon!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joojoo father take it easy.. voin jo vähän paremmin ja perjantaisin mulla on aina vapaapäivä joten saan levätä!

      Poista
    2. Voimia sinne, ja pikaista paranemista ! <3 Sulla pitäs olla joku kiva unipehmolelu siellä joka muistuttaa sua sun perheestä, ja halailla sitä jos iskee kamala ikävä :)

      Poista
    3. kiitoskiitos :) onneks tänää olo on jo huomattavasti parempi!! jep, hyvä idea, voisin jonku lohtunallen jostain käydä ostamassa :)

      Poista